Kärpästen herra - William Golding
Kärpästen
herra on Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan William Goldingin romaani
vuodelta 1954. Teos julkaistiin Suomessa vuonna 1960. Se kertoo
englantilaisista koulupojista, jotka muuttuvat vähitellen villi-ihmisiksi
asuessaan keskenään autiolla saarella lentokoneonnettomuuden jälkeen. Kirjan on
kustantanut Otava ja suomentanut Juhana Perkki.
Kärpästen
herran kirjailija, William Golding oli 19. syyskuuta 1911 syntynyt englantilainen
kirjailija, joka tutki
teoksissaan erityisesti syyllisyyden ja kärsimyksen ongelmaa sekä käsitteli
ihmisen moraalista olemusta vertauskuvallisen esitystavan keinoin. Golding on
palvellut toisen maailmansodan aikana kuninkaallisessa laivastossa. Sodan
päättyessä Golding oli ylennyt merivoimien luutnantiksi. Rauhan palattua hän
palasi opetustyöhön ja kirjoittamaan, mutta sotakokemukset muuttivat hänen
suhtautumisen ihmiseen. Hän näki ihmisten hyvin pimeän ja pahan puolen. Tämä
voi olla myös syy siihen miksi hän on kirjoittanut kärpästen herran. Sillä
kirja sijoittuu myös toiseen maailmansotaan ja siinä paljastuu ihmisten pahat
puolet kun yhteiskunta hajoaa.
Kirja alkaa
kun joukko englantilaisia poikia autioituu saarelle lentokoneonnettomuuden
jälkeen. Kirjan alussa esitellään kaksi henkilöä: Ralph ja Possu. Saarella ei
ole aikuisia joten pojat päättävät äänestää joukostaan johtajan. Jack niminen
poika haluaa itselleen valtaa, mutta äänestyksen jälkeen Ralphista tulee
johtaja. Kirjan alussa pojilla menee ihan hyvin Ralphin johdolla. He sytyttävät
saaren huipulle merkkitulen, jotta heidät huomattaisiin. Jackista tulee
metsästäjien johtaja. Pian huhu jostain pedosta alkaa levitä pokien kesken.
Ralph ei usko siihen ja kertoo muille, että mitään petoa ei ole. Jack joka haluaa
valtaa, houkuttelee muita poikia lihalla, juhlilla, metsästyksellä ja lupauksella,
että hän tappaa pedon, jolloin ryhmä jakautuu kahteen. He alkavat jättää
uskomalleen pedolle uhrilahoja ja maalaavat kasvonsa. Pikku hiljaa he alkavat muuttua
villeiksi ihmisiksi. Näin poikien sivistys alkaa rapistua.
Kirjassa on
monta henkilöä. Tärkeimpiä heistä ovat Ralph, Jack, Possu, Simon, Peto ja upseeri
joka ilmestyy kirjan lopussa. Ralph on ryhmän johtaja. Hänellä on hyvät
aikomukset ja hänellä on taipumus olla kohtelias ja looginen pahimmissakin
tilanteissa. Toisin kuin moni muu pojista, Ralph kieltäytyy väkivaltaan
turvautumisesta. Jack taas on aivan toisenlainen henkilö. Hänen vallan alla
ihmisen oikea luonne paljastuu. Hän aloittaa ”heimojen” välisen väkivallan
rankaisemalla ja kiduttamalla muita lapsia. Hänen syystään pojat jakautuvat
kahteen ryhmään. Possu on ylipainoinen lapsi jolla on myös astma ja huono näkö.
Hän on ryhmän älykkäin, mikä hyödyttää ryhmää. Hänen älynsä takia hän on
Ralphin neuvonantaja. Hän Ralphin ja Jackin tapaan sovi johtajaksi sillä
hänellä ei ole hyvät suhteet muihin poikiin. Hänelle käy todella huonosti
kirjan loppu vaiheessa. Simon on rauhallinen ja positiivinen poika. Hän välillä
näkee hallusinaatioita ja kuulee ääniä saarelta. Hän oli ensimmäinen pojista
joka tajusi, että peto, joihin pojat uskoivat, onkin vain heidän
mielikuvitusta. Löydön jälkeen hänelle käy jotain kamalaa. Kirjan lopussa kun
Ralph pakenee Jackin ryhmältä hän törmää yllättäen upseeriin, joka on
yllättynyt nähdessään pojat ja heidän olonsa. Hän sanoi olevansa pettynyt
kuinka poikien yhteiskunta on täysin kaoottinen. Hän pelastaa lopussa pojat
saarelta.
Kirjan
tapahtumapaikka on koko kirjan aikana se yksi saari johon pojat ovat autioituneet.
Kirja sijoittuu toiseen maailmansodan aikaan eli vuosien 1939 ja 1945 välissä.
Kirjan teema voi olla pahuuden pelko, sillä pojat pelkäävät petoa jonka takia
he jakautuvat ja heille alkaa syntyä ongelmia.
Kärpästen
herra kirjaa on asetettu kyseenalaiseksi pari kertaa yhdysvalloissa vuosina 1974–2000.
Tähän syynä on ollut liiallinen väkivalta, sopimaton kielenkäyttö ja rasistiset
ja seksuaaliset loukkaukset. Tämän voi ymmärtää kun ottaa huomioon, että
kyseessä on nuoret pojat ilman ruokaa ja aikuisen läsnäoloa. Mielestäni kirjan
kieltäminen tuntuu turhalta sillä se ei ole oikeastaan mitään vakavaa
verrattuna nykyajan elokuviin tai ohjelmiin.
Mielestäni
kirja on hyvin kirjoitettu. Siinä on hyvä tarina ja se kertoo myös hyvin kuinka
jokaisella ihmisellä on pahat puolensa mitkä tulevat esiin kun sääntöjä ei ole
ja yhteiskunta on hajonnut. Hän kertoo myös hyvin sen, että yhteiskunta aina
epäonnistuu, ellei jokaisella henkilöllä ole ihmisyyttä ja myös kuinka
täydellisen utopian saavuttaminen on mahdotonta, koska kaikki ihmiset ovat
erilaisia. En tiedä miksi kirjaa on kielletty sillä se ei todellakaan ole
sopimatonta vaikka siinä onkin jonkin verran väkivaltaa ja rumaa kielenkäyttöä. En olisi itse huomannut, että kirja on kielletty, ellen olisi tiennyt siitä.
